Etusivu

Innostus tekee työstä mielekästä ja tuottavaa

Työn imua kokeva työntekijä voi tuottaa jopa satakertaisen tuloksen leipääntyneeseen kollegaansa verrattuna.

Klassikkosarjakuvassa Harald Hirmuinen menee lääkärin vastaanotolle selkä täynnä nuolia. Lääkäri kysyy, eikö nyt olisi jo aika jäädä eläkkeelle.

– En jää eläkkeelle niin kauan kuin nautin työstäni, Harald vastaa.

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Jari Hakasen mukaan sarjakuva kuvastaa sitä, mikä työntekijän suhde työhön voi parhaimmillaan olla.

– Pienet krempat ja harmitukset unohtuvat, kun perusasiat ovat kunnossa ja työn voi kokea mielekkääksi.

Hyvinvoiva työntekijä on työnantajalleen kirjaimellisesti kullan arvoinen. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Guy Ahosen laskelmien mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa työnantajalle parhaimmillaan kuusi euroa. Työhyvinvointi parantaa kilpailukykyä, taloudellista tulosta ja mainetta: parhaat työnantajat saavat parhaat työntekijät.

Vuoden alussa julkaistiin tuloksia Työterveyslaitoksen, EK:n, SAK:n, Hoffmanco Internationalin ja PwC:n yhteishankkeesta. Siinä 12 yritystä harjoitti järjestelmällistä työkykyjohtamista kolmen vuoden ajan. Samalla tekemättömän työn kustannukset vähenivät neljänneksen. Näillä tarkoitetaan muun muassa sairaus- ja tapaturmapoissaoloista aiheutuvia suoria ja välillisiä kustannuksia.

Säästöä tuli 1 000 euroa henkilöä kohden vuodessa. Myös sairauspoissaolopäivät vähenivät selvästi.

Keskity myönteiseen

Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on mielekästä ja että työympäristö ja -yhteisö ovat turvallisia, edistävät terveyttä sekä tukevat työuraa.

Monesti ajatellaan, että työhyvinvointiin satsataan vasta, kun tämä tai tuo ongelma häiritsee tarpeeksi. Ongelmakeskeinen lähestymistapa ei toimi pitkän päälle.

– Tietyt ongelmat, esimerkiksi puutteet työturvallisuudessa, on toki hoidettava ensin kuntoon. Mutta tämä ei yksin riitä. Olennaista on keskittyä hyvään ja kehittää sitä, sanoo tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta.

– Kun vahvistetaan positiivisia asioita, esimerkiksi palvelevaa johtamista, kuormittuminen, kiusaaminen ja muut kielteiset asiat vähenevät vähitellen, Jari Hakanen huomauttaa.

– Työhyvinvoinnin edistämisen tulisi olla myös sitä, että asetetaan innostavia tavoitteita ja lähdetään toteuttamaan unelmia, Hakanen jatkaa.

Kaikkia ongelmia ei edes voi poistaa. Esimerkiksi opettaja ei voi valita oppilaitaan, olivat nämä kuinka hankalia tahansa. Hän voi silti voida hyvin, jos työssä on positiivisiakin voimavaroja.

– Ongelmat eivät tunnu niin suurilta, jos opettaja saa tukea esimieheltään ja tuntee, että voi vaikuttaa muuten työhönsä, Hakanen summaa.

Sekin vaikuttaa, mikä työhyvinvointia syö. Pienet ergonomiset puutteet on helpompi hyväksyä kuin vaikkapa epäoikeudenmukainen kohtelu.

Lähiesimies on usein työhyvinvoinnin avain, koska pomon asiaton käytös säteilee koko työyhteisöön.

– Jos tasapainottavia tekijöitä, esimerkiksi hyviä työtovereita, ei löydy, moni päätyy vaihtamaan työpaikkaa tai jää ennenaikaisesti eläkkeelle, Harju sanoo.

Hyvinvoinnista imuun

Jari Hakanen ja Lotta Harju ovat mukana Työterveyslaitoksen Inspi-hankkeessa, johon osallistuivat muun muassa HUS:n Lastenklinikan osasto K8, SPR:n Kontti- ja kierrätystavarataloketju sekä Rauhala Yhtiöt Oy.

Hankkeessa on etsitty avainvoimavaroja, joiden avulla työntekijät voivat hyvin ja työpaikat menestyvät. Voimavaroja löytyi yhteensä peräti 12:

  • työn itsenäisyys
  • työn kehittävyys
  • tavoitteiden selkeys
  • palaute
  • yhteistyön sujuvuus työryhmässä
  • voimaannuttava työryhmä
  • oikeudenmukaisuus
  • luottamus
  • ystävällinen vuorovaikutus
  • työpaikalta saatu tuki
  • työn varmuus
  • palveleva johtaminen.

Tärkeä on myös mahdollisuus työn tuunaamiseen, esimerkiksi ammattitaidon omatoimiseen kehittämiseen.

– Työn voimavarat vahvistavat selvästi työn imua, vähentävät työhön leipiintymistä eli tylsistymistä, edistävät työpaikkaan sitoutumista ja halukkuutta pidempään työuraan. Vahvistamalla mitä tahansa näistä voimavaroista voidaan lisätä työn imua ja samalla tuottavuutta, Hakanen sanoo.

Työn imu tarkoittaa aitoa innostusta työssä. Hakasen mukaan se on työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä aktiivisempi termi. Työn imua kokeva työntekijä ei ole vain tyytyväinen, vaan myös energinen ja toimelias.

– Pelkkä viihtyminen ei riitä. Vaikka työntekijä ei kärsi työssään, se ei vielä tarkoita, että hän satsaa siihen täysillä.

Jotta työssä voisi hyvin, tulisi työn imua kokea useammin kuin kerran viikossa. Tähän kannattaa pyrkiä, sillä työn imu vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin: se vähentää masennusoireita ja lisää onnellisuutta. Työn imua usein kokevat ovatkin tavallisesti tyytyväisiä myös muuhun elämäänsä.

Selvää säästöä

Yhdysvalloissa on tutkittu työn imun ja tuottavuuden yhteyttä vertailemalla eniten ja vähiten työn imua kokevia työyksikköjä. Tulosten mukaan ylimmän neljänneksen ja alimman neljänneksen välinen ero tuloksessa oli lähes miljoona dollaria eli noin 740 000 euroa vuodessa.

– Asiantuntijatyössä vaikutus tulokseen voi olla jopa satakertainen sen mukaan, onko työntekijä työn imussa vai leipääntynyt, Jari Hakanen sanoo.

Työn imu ei silti ole korkeasti koulutettujen yksinoikeus. Kreikkalaisia pikaruokaloita tutkittaessa on huomattu suora yhteys henkilökunnan kokeman työn imun ja kassavirran välillä. Espanjassa taas todettiin, että hotelli- ja ravintola-alan asiakasuskollisuus on sitä suurempaa, mitä enemmän henkilökunta kokee työn imua.

– Joka työpaikalla on mahdollista kokea työn imua, mutta se ei synny itsestään. Usein organisaatioon on pesiytynyt epäterveitä käytäntöjä ja huonoa johtamista. Niiden muuttaminen on hidasta. Joskus tarvitaan kriisi, esimerkiksi organisaatiouudistus, jotta tilanne laukeaa, Lotta Harju sanoo.

Vartissa valmista?

Työhyvinvointiin kannattaa satsata silloinkin, kun työolobarometrin tulokset olisivat plussalla.

– Jos resurssit ja työturvallisuus ovat kunnossa, ajatellaan, että nyt ei tarvitse tehdä mitään. Hyvä ergonomia tai uudet turvakengät eivät kuitenkaan riitä sitouttamaan ketään työhön. Silloin pitäisi keskustella siitä, miten voimme vahvistaa hyvää entisestään, Lotta Harju huomauttaa.

Mitä työhyvinvoinnin parantaminen sitten tarkoittaa käytännössä? Vartin keppijumppaa tai koukeroisia lauseita strategiaohjelmassa?

– Työhyvinvointia ei voida taikoa millään yksittäisellä tempulla. Jos kuitenkin koko poppoo saadaan vartiksi yhteen, voidaan samalla miettiä, mitä muuta voisimme tehdä yhdessä. Se on loistava alku, Jari Hakanen sanoo.

Harjun mukaan on hyvä, jos työhyvinvointiasiat on nimetty jonkun vastuulle, ja hänellä on edellytykset toimia tässä roolissa. Ketään ei silti saa jättää kantamaan vastuuta yksin.

– Vaikka esimies vastaa viime kädessä alaistensa työhyvinvoinnista, on hyvä muistaa, että jokainen voi tehdä jotain työyhteisönsä hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Joskus työpaikan kriisitilanteita on syytä purkaa ulkopuolisen avun turvin. Työhyvinvointia ei kuitenkaan voi tuoda organisaatioon ulkoa, vaan se on tehtävä yhdessä. Organisaatio antaa työhyvinvoinnille puitteet, loppu on pitkälti itsestä kiinni. Pienillä teoilla, kuten arjen ystävällisyydellä, on suuri merkitys.

– Inspi-hankkeessa arkinen ystävällisyys osoittautui isoksi tekijäksi työhyvinvoinnissa. Päivän ja viikon aikana on monia kohtaamisia, joissa määritellään, mikä on minun paikkani työyhteisössä, Hakanen sanoo.

 

Mikä Inspi?

  • Innostuksen Spiraali – Innostavat ja menestyvät työyhteisöt (INSPI) -tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on kartoittaa työpaikkojen voimavaroja. Työsuojelurahasto on tukenut hanketta.
  • Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin kyselyaineisto 87 organisaatiosta eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastasi lähes 11 500 eri alojen ammattilaista.
  • Mukaan lähteneillä työpaikoilla tärkeimpiä voimavaratekijöitä olivat työn kehittävyys ja monipuolisuus sekä palveleva johtaminen ja ystävällinen vuorovaikutus.
  • Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi vuodenvaihteessa 2012–2013. Jos rahoitus järjestyy, toisessa vaiheessa työyhteisöillä on mahdollisuus osallistua kyselytulosten perusteella kohdennettuihin kehittämishankkeisiin.
  • Lisää tietoa Inspistä

12.03.2013

Teksti: Susanna Kaaja
Kuva(t): Thinkstockphotos

Bookmark and Share Tulosta